Suomi
Romantiikka

Kiintymyssuhdeteoria ja persoonallisuustyyppi: tutkimus matkasta itsetuntemukseen

Traci Kommentit: 0
Tämä artikkeli on automaattisesti käännetty tekoälyn avulla. Käännöksessä saattaa olla virheitä tai epätavallista sanamuotoa. Alkuperäinen englanninkielinen versio on saatavilla täällä.

Oletko koskaan miettinyt, miksi toistat samoja kaavoja parisuhteissasi, vaikka yrität parhaasi muuttaaksesi tapojasi? Selitys voi löytyä mielenkiintoisesta kiintymyssuhdeteorian ja persoonallisuustyypin risteyksestä.

Kuvittele, että persoonallisuutesi on kuin talo – sen perustukset rakentuvat geeneistä ja varhaisista kokemuksista, huoneet muotoutuvat ainutlaatuisista piirteistäsi ja mieltymyksistäsi. Kiintymyssuhdetyyli puolestaan on tämän talon ulko-ovi – se, kuinka päästät muut sisälle elämääsi tai pidät heidät etäällä.

Vaikka kiintymyssuhdeteoria ja persoonallisuustyyppi ovat kaksi eri ilmiötä, ne kietoutuvat usein yhteen ja vaikuttavat siihen, millaista käyttäytymistämme ja millaisia mieltymyksiämme ihmissuhteissa – erityisesti romantiikan saralla – koemme.

Tässä artikkelissa tutustumme siihen, mitä kiintymyssuhdeteoria tarkoittaa ja miten se liittyy persoonallisuustyyppeihin. Nämä ymmärtämällä voit kasvaa ihmisenä ja rakentaa terveempiä ihmissuhteita. Artikkelin lopussa katsot todennäköisesti itseäsi uudesta näkökulmasta. Toivottavasti osaat myös hyödyntää uutta itsetuntemustasi omaksi parhaaksesi.

Mitä on kiintymyssuhdeteoria ja mitkä ovat kiintymyssuhdetyylit?

Brittiläinen psykologi John Bowlby esitteli 1950-luvulla kiintymyssuhdeteorian, jonka ydinajatuksena on, että varhaisimmat kokemuksemme huoltajiemme kanssa luovat perustan odotuksillemme, käyttäytymisellemme ja emotionaalisille reaktioillemme läheisissä ihmissuhteissa koko elämämme ajan. Bowlbyn mukaan ne siteet, jotka luomme ensisijaisiin huoltajiimme vauvana, vaikuttavat syvästi tapoihimme olla muiden kanssa, niin ystävyys- kuin rakkaussuhteissa.

Mary Ainsworth, Bowlbyn kollega, ja hänen jatko-opiskelijansa Mary Main laajensivat teoriaa Ainsworthin kuuluisilla “Outo tilanne” -kokeilla. Näissä havainnoitiin, miten vauvat reagoivat, kun heidät erotettiin äidistään hetkeksi ja heidät taas yhdistettiin. Näiden tutkimusten perusteella tunnistettiin neljä kiintymyssuhde-tyyliä, joista yksi on turvallinen ja kolme epävarmoja. Nämä neljä tyyliä kuvaavat, kuinka vauvat käyttäytyvät äitiensä kanssa – ja on osoitettu, että nämä mallit toistuvat usein aikuisuudessa ja myöhemmissä ihmissuhteissa:

  1. Turvallinen kiintymyssuhde: Tämän tyylin omaavat lapset uskaltavat tutkia maailmaa, koska tietävät voivansa aina palata turvallisen ja lohduttavan huoltajan luo. Aikuisina tällaiset henkilöt kokevat läheisyyden luontevana ja pystyvät muodostamaan sekä ylläpitämään terveitä ja vakaita parisuhteita. He näkevät sekä itsensä että muut myönteisessä valossa ja osaavat tavallisesti tasapainottaa itsenäisyyden ja tunnetason läheisyyden.
  2. Ahdistunut (tai ahdistuneesti kiintynyt): Kuvittele lasta, joka ahdistuu voimakkaasti erotessaan huoltajastaan eikä rauhoitu helposti jälleennäkemisen yhteydessä. Aikuisena tällä henkilöllä on usein voimakas läheisyyden tarve ja taipumus pelätä hylätyksi tulemista. Rakkaussuhteissa ahdistuneesti kiintyneille on tyypillistä epävarmuus ja jatkuvan hyväksynnän sekä varmistuksen hakeminen kumppanilta.
  3. Välttelevä (tai torjuvasti välttelevä): Jotkut lapset eivät juuri reagoi eroamiseen, ja välttelevät vanhempaansa jälleennäkemisen hetkellä. Nämä ovat varhaisia merkkejä välttelevästä kiintymyssuhteesta. Aikuisina tällaiset henkilöt arvostavat itsenäisyyttä ja omavaraisuutta läheisyyden sijaan. Heidän voi olla vaikea luottaa toisiin, ja he saattavat vältellä läheisiä suhteita tai emotionaalista haavoittuvuutta.
  4. Epäjärjestynyt (tai pelokkaasti välttelevä): Tässä kiintymyssuhteessa yhdistyy ahdistuneen ja välttelevän piirteet. Se juontaa usein juurensa epäjohdonmukaisesta ja epävakaasta hoidosta lapsuudessa. Yhdellä hetkellä lapsi löytää lohtua, seuraavalla kokea kipua – emotionaalisesti tai fyysisesti. Tämän vuoksi pelokkaasti välttelevä aikuinen saattaa haluta läheisyyttä mutta samalla pelätä sitä, mikä johtaa ristiriitaisiin tunteisiin ja arvaamattomaan käyttäytymiseen parisuhteessa.

Kiintymyssuhdetyylien ja persoonallisuuden vuorovaikutus

Miten kiintymyssuhdetyylit ja persoonallisuusteoria sitten liittyvät toisiinsa?

Varhaiset kokemukset huoltajien kanssa voivat muovata persoonallisuuden osa-alueita, mutta myös synnynnäinen temperamentti vaikuttaa siihen, kehittyykö meillä turvallinen vai epävarma kiintymyssuhde. Lapsi, jolla on luontaisesti herkempi tai varautuneempi luonne (esimerkiksi Introvertti tai Tunteellinen tyyppi), voi kehittää epävarman kiintymyssuhteen, jos huoltaja on epäjohdonmukainen. Vastaavasti ulospäinsuuntautunut lapsi (Ekstrovertti) voi olla vastustuskykyisempi tällaisissa olosuhteissa, ja saavuttaa turvallisen kiintymyssuhteen, vaikka kasvuympäristö olisi samankaltainen.

On hyvä ymmärtää, että tietyt persoonallisuuden osa-alueet ajatellaan synnynnäisiksi ja melko pysyviksi elämän varrella. Nämä ydinosat – kuten oletko Introvertti vai Ekstrovertti, Rationaalinen vai Tunteellinen, jne. – pysyvät yleensä melko muuttumattomina. Kiintymyssuhdetyyleihin taas vaikuttavat enemmän elämänkokemukset, joten ne voivat muuttua ajan myötä – tietoisesti tai tahattomasti.

Tärkein oivallus: Siinä missä ydinpiirteesi ovat usein pysyvämpiä, kiintymyssuhdemallisi voivat muuttua itsetuntemuksen ja työn tuloksena.

Kiintymyssuhdetyylit ja persoonallisuuspiirteet

Kaikki tämä herättää suuren kysymyksen: Mikä kiintymyssuhdetyyli on todennäköisin kullekin 16 persoonallisuustyypille?

Joudumme tuottamaan sinulle pettymyksen – ei ole olemassa yksi yhteen -yhteyttä kiintymyssuhdetyylien ja tiettyjen persoonallisuustyyppien välillä. Kuitenkin kiintymyssuhteiden ja persoonallisuuspiirteiden välillä voidaan havaita mielenkiintoisia yhteyksiä.

Jos et tiedä persoonallisuustyyppiäsi tai omia piirteitäsi, nyt on hyvä hetki tehdä ilmainen persoonallisuustestimme.

Turvallinen kiintymyssuhde

Turvallinen kiintymyssuhde esiintyy useammin henkilöillä, jotka ovat itsevarmoja ja emotionaalisesti vakaampia, mikä viittaa yhteyteen tämän kiintymyssuhteen ja Määrätietoisen persoonallisuuspiirteen välillä. Itseensä luottavat henkilöt onnistuvat usein yhdistämään itsenäisyyden ja läheisyyden ilman suuria vaikeuksia, kenties johdonmukaisen itsevarmuuden ansiosta.

Vaikka yhteys ei ole täysin suora, tutkimuksissa on havaittu mahdollinen yhteys turvallisen kiintymyssuhteen, Ekstraversio-piirteen ja Tunteellisuuden välillä. Ehkä ulospäinsuuntautuneet ja tunneherkät ihmiset kehittyvät helpommin kohti turvallisia kiintymyssuhteita.

Ahdistuneesti kiintynyt

Ahdistuneesti kiintyneet henkilöt kokevat usein epävarmuutta, korostunutta tunneherkkyyttä ja keskittyvät vahvasti ihmissuhteisiin. Nämä taipumukset liittyvät eniten Levottomaan ja Tunteelliseen persoonallisuuspiirteeseen.

Levottomat henkilöt kokevat usein tunnekuohuja ja itse-epäilyksiä, riippumatta muista piirteistään. Tunteelliset ihmiset taas painottavat tunnetta ja ryhmäharmoniaa, mikä voi korostaa heidän huoltaan kumppanin tunteista ja suhteen vakaudesta.

“Luottamus muihin” -kyselyssämme kysymme: “Pelkääkö usein tulevansa torjutuksi muilta ihmisiltä?” Vaikka kysymys ei koske nimenomaisesti parisuhteita, tulokset osoittavat selvästi, miten nämä kaksi piirrettä vaikuttavat ihmisen turvallisuuden tunteeseen ihmissuhteissa. Yli 87 % Levottomista ja 82 % Tunteellisista koki torjutuksi tulemisen pelon todellisena, kun taas vain 43 % Määrätietoisista ja 55 % Rationaalisista koki samoin.

Visuaalista vertailua varten katso alla olevia kaavioita. Ensimmäisenä näet tulokset Strategioittain. Vertaa Introvertti ja Levoton Jatkuva parantaminen (89 % samaa mieltä) ja Ekstrovertti ja Levoton Sosiaalinen osallistuminen (83 %) Introverttiin ja Määrätietoiseen Itsevarma individualismi (46 %) sekä Ekstroverttiin ja Määrätietoiseen Ihmistaidot (37 %). Levottomat strategiat osoittavat siis 44 prosenttiyksikön eron verrattuna määrätietoisiin strategioihin.

Toinen kaavio näyttää eron neljän eri Roolin osalta. Analyytikot (kaikilla yhteinen piirre on Rationaalisuus) ovat vähiten samaa mieltä kysymyksestä, 56 %. Vastaavasti Diplomaatit (kaikilla yhteinen piirre Tunteellisuus) ovat eniten samaa mieltä, 82 % – ero 26 prosenttiyksikköä.

Torjuvasti välttelevä kiintymys

Ihmiset, jotka arvostavat logiikkaa tunteiden sijaan ja itsenäisyyttä yhteisriippuvuuden sijaan, voivat todennäköisemmin kehittää torjuvasti välttelevän kiintymyssuhteen, jos varhaiset kokemukset vahvistavat näitä luontaisia taipumuksia itsesuojelun nimissä. Tuloksemme osoittavat vahvan yhteyden tämän kiintymyssuhteen, Introverttiuden ja Rationaalisuuden välillä.

Introvertit tarvitsevat usein runsaasti omaa tilaa parisuhteessa, mikä saattaa näkyä taipumuksena vetäytyä, kun suhteen vaatimukset kasautuvat. Rationaaliset henkilöt taas arvostavat riippumattomuutta ja pyrkivät itseohjautuvuuteen tunneyhteyden ja haavoittuvuuden sijaan.

“Emotional Vulnerability” -kyselyssämme kysymme: “Kun jaat haavoittuvuutesi jonkun kanssa, tunnetko heti jälkeenpäin helpotusta vai ahdistusta?” Kysymys ei suoraan koske intiimiä parisuhdekeskustelua, mutta paljastaa, ketkä kokevat emotionaalisen paljastumisen epämukavimpana.

Lähes 67 % Introverteista kertoo tuntevansa ahdistusta jaettuaan haavoittuvuuden, kun taas Ekstroverteista näin kokee 48 %.

Rationaalisissa tyypeissä yli 71 % kokee ahdistusta, kun taas Tunteellisissa vain hieman yli 57 %.

Pelokkaasti välttelevä kiintymys

Tämä kiintymyssuhde tekee parisuhteesta usein tunteiden vuoristoradan – pelokkaasti välttelevä ihminen vuorottelee läheisyyden janon ja sen torjumisen välillä. Tämä edestakaisin liike jättää helposti kumppanin ymmälleen: välillä hän kaipaa varmistusta ja välillä tilaa. Joskus hän pystyy olemaan haavoittuva avoimesti, joskus taas vetäytyy täysin tunteidensa kanssa.

Levottomilla henkilöillä on taipumuksia itsepohdintaan ja tunnekuohuihin, minkä vuoksi he saattavat olla alttiimpia tälle kiintymyssuhteelle. Heidän sisäinen myllerryksensä heijastuu usein suhteisiin juuri tässä pelokkaasti välttelevän kiintymyksen ytimessä – läheisyyden kaipuu, mutta vaikeudet navigoida sitä, jolloin sitä saatetaan itse ajaa pois.

Mielenkiintoista on, että tämä epävarma kiintymys esiintyy eri tavoin riippuen henkilökohtaisista persoonallisuuspiirteistä. Ekstrovertit voivat hakea yhteyttä lievittääkseen ahdistusta, mutta vetäytyä, kun läheisyys käy liian voimakkaaksi. Introvertit saattavat puolestaan toivoa syvää yhteyttä, mutta kärsiä haavoittuvuuden vaatimista ponnisteluista.

Myös Rationaalisen ja Tunteellisen piirteen vuoropuhelu lisää tämän kiintymyksen monimutkaisuutta. Vahvasti Tunteelliset voivat olla herkkiä ihmissuhteiden tunnevirroille, mikä voi lisätä yhtä lailla kaipuuta kuin pelkoa läheisyydestä. Rationaaliset puolestaan saattavat järkeistää tunteitaan, mikä voi etäännyttää tarpeen läheisyyteen ja kyvyn ilmaista se.

Muista, että nämä persoonallisuuteen liittyvät kiintymyssuhdetaipumukset ovat vain tutkimusten ja lukujemme tuottamia korrelaatioita – eivät ehdoton totuus. Myös Määrätietoiset voivat olla epävarman kiintymyssuhteen omaavia, kun taas monet Levottomat elävät terveissä, turvallisissa kiintymyssuhteissa. Monet Rationaaliset ovat yhtä lailla kykeneviä haavoittuvuuteen kumppaninsa kanssa, ja moni Tunteellinen kokee vaikeaksi avautua ja luoda yhteyttä läheisiinsä.

Persoonallisuus yksinään ei siis määritä kiintymyssuhteen tyyliäsi. Persoonallisuuspiirteiden ja elämänkokemusten roolin ymmärtäminen antaa sinulle kattavamman näkökulman siihen, miten toimintamallisi ihmissuhteissa rakentuvat. Käytä tätä tietoa henkilökohtaisen kasvusi lähtökohtana, älä lopullisena diagnoosina.

Mikä on oma kiintymyssuhdetyylini?

Haluatko auttaa tutkimaan kiintymyssuhdetyylien ja persoonallisuuden yhteyttä? Osallistu silloin “Kiintymyssuhdetyyli” -kyselyymme ja auta meitä täydentämään tämän tärkeän aiheen tutkimusta.

Kiintymyssuhdetyylistä oppiminen on mainio lähtökohta omien ihmissuhdekäyttäytymismallien tutkimiseen. Mutta miten selvität, mikä juuri oma kiintymyssuhdetyylisi on?

Onneksi pääset alkuun jo pienellä itsetutkiskelulla. Pohdi seuraavia kysymyksiä auttaaksesi itseäsi ymmärtämään, millaisia kaavoja toistat romanttisissa suhteissasi:

  1. Kuinka luontevaa sinulle on emotionaalinen läheisyys ihmissuhteissasi? Jaatko tunteitasi helposti vai pidätkö ne omana tietonasi?
  2. Huolestutko usein siitä, että kumppanisi jättää sinut tai ei rakasta riittävästi? Miten selviät erossaolosta – vaikka se olisi lyhytaikaistakin?
  3. Luotatko helposti muihin vai haluatko olla mieluummin itsenäinen? Miltä tuntuu, jos joku muu tukeutuu sinuun?
  4. Kuinka reagoit, kun kumppanisi tarvitsee emotionaalista tukea? Onko sinun helppo tukea häntä, vai tuntuuko se epämukavalta?
  5. Kuinka käsittelet konflikteja ihmissuhteissa? Kohtaatko vaikeudet suoraan vai suosisitko rauhallista ja kunnioittavaa keskustelua? Vai vältteletkö ristiriitoja joko vetäytymällä tai mukautumalla liikaa, ettet aiheuttaisi mielipahaa?

Bonus-kysymys: Kuinka oma persoonallisuustyyppisi vaikuttaa vastauksiisi yllä oleviin kysymyksiin?

Vaikka näihin kysymyksiin ei liity virallista mittaria, kannustamme sinua pohtimaan omia vastauksiasi ja vertaamaan niitä edellä kuvattuihin kiintymyssuhdetyyppeihin. Mitä niistä omat vastauksesi muistuttavat eniten?

Jos haluat vielä selvemmän vastauksen, käy kurkkaamassa The Attachment Project -sivua, jossa voit tehdä nopean testin ja saada arvion omasta kiintymyssuhdetyylistäsi. Muista kuitenkin, että monet eivät sovi täysin yhteen tyyliin. On täysin mahdollista, että sinussa on piirteitä useammasta tyypistä. Tavoitteena ei ole määrittää etukäteen pysyvää kategoriaa, vaan oivaltaa, miten toimit parisuhteissasi.

Tärkein oivallus: Itsetutkiskelu on olennaista omien kiintymyssuhteiden ja persoonallisuuden ymmärtämisessä sekä siinä, miten nämä kaksi osa-aluetta vaikuttavat tapaasi navigoida rakkaussuhteissa.

Voinko muuttaa kiintymyssuhdetyyliäni?

Hyvä uutinen: vaikka epävarma kiintymyssuhde olisi syvään juurtunut, se ei ole kohtalo. Itsetuntemuksen, työskentelyn – ja usein myös tukevien ihmissuhteiden (sekä kenties terapian) – avulla voit siirtyä turvallisempaan kiintymyssuhteeseen.

Millainen voi olla muutos käytännössä? Vastaus vaihtelee jokaisen kohdalla ja riippuu sekä omasta persoonasta että kulttuurista ja elämänolosuhteista. Voimme kuitenkin hakea ohjausta persoonallisuusteorian avulla:

  • Ekstrovertti voi käyttää sosiaalista energiaansa käynnistääkseen säännöllisiä, merkityksellisiä keskusteluja kumppaninsa kanssa. Näin syntyy parempaa yhteyttä syvemmällä tasolla.
  • Introvertti voi varata rauhallisia hetkiä kumppanin kanssa, olla läsnä ja rakentaa luottamusta yhteisessä tilassa.
  • Rationaalinen voi hyödyntää loogista ajatteluaan tunnistaakseen vuorovaikutuksen kaavoja ja kehittääkseen käytännön keinoja käsitellä kiintymyssuhteeseen liittyviä haasteita yhdessä kumppaninsa kanssa.
  • Tunteellinen voi suunnata luontaista tunneälyään ja empatiaansa itseensä, oppien tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan avoimemmin.
  • Määrätietoinen hyödyntää itsevarmuuttaan kommunikoidakseen tarpeistaan ja rajoistaan selkeästi ja ystävällisesti – sekä rohkaisee kumppaniaan samaan.
  • Levoton voi kanavoida itsetuntemustaan avoimiin keskusteluihin tunteistaan ja huolistaan, pyrkien yhdessä kumppaninsa kanssa tiedostamaan mahdolliset epävarmat kaavat ja rakentamaan turvallisemman sekä kannustavamman suhteen.

Muista: muutos on prosessi, ei yksittäinen tapahtuma. Epävarmasta kiintymyssuhteesta turvalliseen kasvaminen voi koetella mukavuusaluettasi – mutta se onnistuu kärsivällisyydellä ja lempeydellä itseäsi kohtaan. Persoonallisuutesi tunteminen auttaa sinua aloittamaan kasvumatkasi avoimin silmin, tunnistamaan ja kompensoimaan haitallisia taipumuksia ja hyödyntämään vahvuuksiasi.

Lopuksi

Kiintymyssuhdeteoria ja persoonallisuustyyppi tarjoavat kaksi erilaista näkökulmaa itsemme ja ihmissuhteidemme ymmärtämiseen. Vaikka ne eivät selitä kaikkea itsestämme, niihin perehtyminen antaa hyödyllisiä oivalluksia toimintatapojemme, mieltymystemme ja ihmissuhteidemme taustasta.

Ymmärtämällä kiintymyssuhteesi yhdessä persoonallisuuspiirteiden kanssa saat kattavamman näkymän itseesi. Tämä tieto voi toimia voimakkaana kasvun katalysaattorina, auttaa selviytymään ihmissuhteiden haasteista ja rakentamaan tyydyttävämpiä yhteyksiä niihin ihmisiin, joita rakastat ja joista välität. Olipa kyse turvallisista siteistä tai taipumuksesta ahdistuneisuuteen ja välttelevyyteen, näiden mallien tunnistaminen antaa sinulle mahdollisuuden vaikuttaa positiivisemmin ja aktiivisemmin parisuhteissasi.

Mikä on siis seuraava askeleesi? Ehkäpä keskustelet näistä ajatuksista kumppanisi tai luotetun ystävän kanssa. Tai alat vain kiinnittää enemmän huomiota omiin kaavoihisi ihmissuhteissa. Mitä tahansa teetkin, tutustu myös sarjan seuraaviin artikkeleihin, joissa keskitymme siihen, miten voit hyödyntää persoonallisuuteen ja kiintymyssuhteisiin liittyvää tietoa arjen parisuhteissasi:

Muista, että jokainen askel kohti itsetuntemusta – vaikka pieni – on edistystä. Menestystä kasvun ja itsesi löytämisen matkalle!

Lisälukemista